Mä ihmettelen kovasti sitä, miten nää yleensäkään kuulee mitään nää paikalliset laulajat. Joka paikassa soitetaan musaa ihan hemmetin lujalla, ja siihen päälle vielä nuo laulureenit kovissa kivihuoneissa. Ei kai siinä mitään, mut nyt alkaa ittellä soimaan korvat siihen malliin että tarttee ottaa tulpat messiin. Ei sillä, ei mullakaan mikään ihan pieni ääni oo, mutta kurssilla on yks bassobaritoni joka irrottaa rappaukset seinistä, ja saa karhutkin itkemään äänellään. Se on kuin suihkumoottorin löis käyntiin, kun se alkaa veisaamaan.
Tuossa alakerrassa oli eilen taasen orkesteri soittamassa. Tulin sisään ja ihmettelin et mikä meno, ja hissiin tuli musa niin lujaa, et oli pistettävä sormet korviin. Meteli tuli neljän kerroksen läpi heittämällä. Ihan käsittämättömän lujaa vetivät, vaikka kyllä oikeen komiasti. Money for Nothingia siellä kaveri nakutteli kitaralla niin, että piti oikeen jäädä kuuntelemaan, tuleeko nauhalta. Paljastui livekeikaksi, kun kaveri veivas sooloon vähän Are You Gonna Go My Way:tä sekaan. Ei täällä kyllä mitään livekeikkojakaan uskalla mennä kuuntelemaan ilman tulppia.
Muistuu mieleen yksi baarikeikaus Mikon kanssa taannoin Plovdvissa, kun käytiin paikallisessa kulmatanssilassa. Baarimikko oli seurustellut suomalaisen tytön kanssa, ja osasi sanoa kaikki tarvittavat asiat suomeksi. Paikalla oli myös röntgenlääkäri, joka pussaili poskelle (ilmeisesti siksi että pidettiin sille seuraa) ja tarjoili olutta hyvin avokätisesti. Ilta meni mukavasti siihen asti, kun joku keksi alkaa soittaa paikallisia hittejä reteoista. Meinasi pää räjähtää, kun musa soi niin lujaa että järki lähtee. Onneksi sattui olemaan tulpat mukana. Taas tuli luotua mainetta kulmilla, kun kaverit ihmetteli et mitä se ny oikeen rupee korviaan rassaamaan kesken hauskanpidon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti